NORSULAUMA MATKALLA KOTIIN

 

 

Kiinassa seurattu norsulauma on lähtenyt kuukausien vaelluksen jälkeen kotimatkalle.  13 norsusta koostuva lauma ylitti Yuanjiang-joen ja suuntaa nyt valmisteltua reittiä pitkin kohti 200 kilometrin päässä sijaitsevaa luonnonpuistoa.

 Alun perin lauma lähti liikkeelle Kiinan etelärajan tuntumasta Xishuangbannasta viime vuoden maaliskuussa ja asettui Puerin lähistölle. Viime keväänä alkoi uusi vaellus, ja kesäkuuhun mennessä norsujoukko oli taivaltanut Kunmingin miljoonakaupungin liepeille.

Norsut ovat noin 500 kilometrin vaelluksensa varrella synnyttäneet, päätyneet sometähdeksi ja aiheuttaneet noin miljoonan euron vahingot. Viranomaiset ovat suunnitelleet huolellisesti norsuille paluureitin. Niitä on ohjattu oikeille raiteille muun muassa syöttien, sähköaitojen ja uusien väylien avulla. Viranomaisten mukaan norsujen kulun valvomiseen ja ihmisten turvallisuuden takaamiseen on tarvittu parikymmentätuhatta poliisia ja satoja ajoneuvoja. Vaellusreitin varrelta evakuoitiin yli 150 000 ihmistä. Matkallaan norsujen kerrottiin tunkeutuneen maatiloille ja kyliin ruuan perässä.

 

 

 

                                       SOMETÄHDET

Suloista videota norsujen lepohetkestä ovat katsoneet jo kymmenet miljoonat ihmiset sosiaalisessa mediassa. Pieni poikanen oli jäänyt osittain röhnöttävän aikuisen norsun alle, ja tilanteesta kuvattu video sai aikaan hurjan katsojavyöryn. Kun norsut nukkuvat, syövät, kylpevät tai marssivat eteenpäin, miljoonat ihmiset katsovat. Etenkin kiinalaisessa sosiaalisen median palvelussa Weibossa keskustelu käy kuumana jokaisesta käänteestä.

Internetissä norsuja seurataan kuin Big Brother -asukkaita viidakossa. Etenkin lauman kolmesta poikasesta on tullut yleisön suosikkeja. Jännitystä tarjosi esimerkiksi se, kun kesäkuussa yksi poikasista putosi ojaan. Aikuinen norsu sai kuitenkin nostettua sen ylös ja matka sai jatkua.

 

 

             ERKAANTUNUT UROSNORSU VIETIIN KOTIIN

 

Noin kaksi kuukautta sitten laumasta erkaantunut urosnorsu otettu kiinni heinäkuussa ja palautettiin takaisin Xishuangbannan luonnonsuojelualueelle, josta se oli lähtenyt muun lauman kanssa viime vuonna.

10-vuotias aasiannorsu oli jäänyt asutusalueiden lähelle ja uhkasi turvallisuutta, minkä takia se päätettiin rauhoittaa ja kuljettaa sinne, mistä se oli alun perin lähtenyt. Se otettiin kiinni Yuxin kaupungin lähistöllä, noin 280 kilometrin päässä Xishuangbannasta. Eläinlääkärit eivät havainneet siinä ulkoisia vammoja. Sen jälkeen, kun norsu pääsi vapaaksi, se käveli sademetsään ja pulahti jokeen.

Loppukeväästä julkisuuteen noussut norsulauma on herättänyt ihmetystä loppumattomalta vaikuttavan matkansa takia. Sen jälkeen, kun lauma jätti luonnonsuojelualueen, lauma on kulkenut yli 500 kilometriä.

Luonnonsuojelualueelle palautettu norsu oli yksin kävellyt 190 kilometriä, selviten ihmisten antamalla ruoalla ja etsimällä välillä ruokaa kylistä.

Kaksi norsua on jo aiemmin palannut takaisin luonnonsuojelualueelle. Nyt matkalla on vielä kuusi naarasnorsua, kaksi aikuista urosta, kaksi nuorta ja kolme poikasta.

 

 

                YRITTÄVÄTKÖ ELEFANTIT VAROITTAA IHMISIÄ?

 

Elefantit yrittävät varoittaa ihmisiä jostakin? Kiinan sosiaalisessa mediassa on jaettu ahkerasti esimerkiksi National Geographic -lehden 16 vuoden takaista artikkelia, jossa kerrotaan aasiannorsujen paenneen sisämaahan ennen tapaninpäivän vuonna 2004 tuhoisaa tsunamia Intian valtamerellä. Myös muiden eläinten kerrotaan käyttäytyneen epätyypillisesti ja välttyneen sen ansiosta joukkotuholta. Artikkelin mukaan eläinten mahdollisesta ”kuudennesta aistista” on huhuttu jo vuosisatojen ajan. Monet eläimet, kuten elefantit, esimerkiksi kuulevat ja havaitsevat maan tärinää ihmisiä paremmin, minkä ansiosta ne saattavat todella tietää vaikkapa lähestyvästä maanjäristyksestä ennen ihmisisiä.

 

 

 

                        ELÄIMET VIESTIVÄT KATASTROFEISTA?

 

Yksikään vapaana ollut eläin ei kuollut niissä maissa, joihin tsunami vuonna 2004 iski. Ranskan tieteellisen tutkimuskeskuksen tutkija uskoo, että monet maaeläimet aavistivat hyökyaaltojen tulon ennakkoon joko maaperän värähtelyn tai ihmiskorvin kuulemattomien äänten avulla. Thaimaassa kertovat, että vähän ennen tsunamia turisteja kuljettaneet norsut eivät suostuneet menemään rantaan. Gibbonit häipyivät lempipaikoiltaan. Kukot kiekuivat jo kahden aikaan yöllä. Delfiinit hyppivät ilmaan ja pitivät kovaa ääntä.

Esimerkiksi Sri Lankassa hyökyaallot toivat vettä jopa 3,5 kilometrin päähän rannikosta Yalan kansallispuistoon. Puistossa asustaa muun muassa norsuja, leopardeja, shkaaleja ja krokotiileja, mutta mitään merkkejä eläinten kuolemasta hyökyaaltokatastrofissa ei ole ilmakuvissakaan havaittu. Asiantuntijoiden mukaan kyse on siitä, että eläinten aistit varoittavat uhista paremmin kuin ihmisten. Esimerkiksi norsut kuulevat infraääniä, jotka ovat taajuudeltaan niin matalia, että ihmiskorva ei kykene niitä havaitsemaan.

Ilmassa kantautuvan lähestyvän uhkan äänen ohella eläimet ovat saattaneet saada ennakkovaroituksen maaperän värähtelyistä. Esimerkiksi kaniinit ja muut nelijalkaiset kykenevät aistimaan vaaraa maaperän kautta. Eläimillä on myös muunlaisia pitkälle kehittyneitä, ei-akustisia aisteja. Esimerkiksi kyyhkyset ovat hyvin herkkiä ilmanpaineen muutoksille. Muuttolinnuilla ja mehiläisillä on puolestaan tarkka sisäinen kompassi, joka reagoi maan magneettikentän muutoksiin. Monilla eläimillä, muun muassa norsuilla ja linnuilla, on lisäksi tehokas varoitussysteemi, erityiset huudot, joilla koko eläinyhteisöä varoitetaan vaarasta.

Myös aiemmissa luonnonkatastrofeissa, muun muassa maanjäristyksissä ja tulivuorenpurkauksissa, silminnäkijät ovat kertoneet eläinten paenneen hyvissä ajoin. Tietoa luonnonkatastrofin tarkemmista vaikutuksista alueen maa- ja meriluonnolle saadaan vasta myöhemmin. Rannikoiden lisäksi katastrofissa aiheutui tuhoja vedenalaiselle luonnolle, etenkin koralliriutoille.

Tarkkailemalla villien ja kesyjen eläinten käytöstä on mahdollista ennustaa maanjäristys tai tulivuorenpurkaus tunteja, päiviä tai jopa viikkoja etukäteen. Ennustajiksi kelpasivat kalat, äyriäiset, linnut ja nisäkkää, joskus jopa hyönteiset.