CARAN MUISTOLLE

 

Tämä on tarina Carambasta, löytökissasta, jonka ostin Helsingin Eläinsuojeluyhdistykseltä vuonna 2010.

Cara

Cara

 

CARA

Caramba, lempinimeltään  Cara oli löytynyt Kouvolasta navetasta emonsa ja kahden sisaruksen kanssa marraskuussa 2009. Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykseen mahtui vain sisarukset ja emo, joten Cara vietiin Helsingin Eläinsuojeluyhdistykselle, emo ja sisarukset jäivät Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistykselle.

Cara

Hoitajat joutuivat alkuun käsittelemään Caraa nahkahanskoilla, koska hän oli aika äkäinen käsiteltäessä. Cara oli 7 kuukauden ikäinen, kun ostin hänet. Cara oli ollut neljä kuukautta Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksellä ja sinä aikana tottunut jo ihmisen käsittelyyn, mutta oli arka ja pelokas. Ihana pieni karvapallo.

 

Cara muutti sitten uuteen kotiin, jossa oli entuudestaan kaksi muuta kissaa, Alma (10v) & Nelli (12v).  Cara-raukka nukkui ensimmäisen yönsä kissojen hiekkalaatikossa. Sitä pelotti alkuun uudet kissakaverit, joista tulivat myöhemmin hänen parhaat ystävänsä. Kissavanhukset Alma & Nelli opettivat miten metsästetään kärpäsiä parvekkeella. Oli hauska seurata kolmikon yhteiseloa. Iltaisin oli hauska katsella, kun kolmikko juoksi peräkkäin ilta rallia pitkin asuntoa.

Cara, Vili, Nelli

ALMA & NELLI

Vuonna 2012, kun Cara oli 3-vuotias Alma-kissa kuoli 12-vuotiaana munuaisten vajaatoimintaa. Se oli niin kova menetys Caralle & Nellille, että he olivat alkuun masentuneita ja ikävöivät Alma-kissaa, joka ei enää heidän luokseen saapunut. Cara & Nelli jäivät sitten kahdestaan ja vuoden päästä Alman kuolemasta saivat uuden kissakaverin Vilin. Vili oli  1 v 3kk kun saapui Caran & Nellin elämään. Alkuun oli sähinää ja sihinää.  Siitä sitten alkoi kolmikon yhteiselo ja se sujui oikein mukavasti ja kivasti.

Alma & Nelli

Vuonna 2016 Cara oli 7-vuotias, kun  Nelli-kissa kuoli 19-vuotiaana. Nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse. Se oli todella kova pala Caralle & Vilille jolle Nelli oli ollut kuin emo. Nelli pesi iltaisin Caraa & Viliä. Metsästi niiden kanssa parvekkeella kärpäsiä ja katselivat parvekelasien takaa lintuja. Juoksivat iltaisin rallia kolmisteen.

Cara & Vili

Caran ollessa 12-vuotias huomattiin verikokeissa vuonna 2021, että hän sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa ja sai lääkityksen siihen ja onneksi lääkkeet saa nykyään nestemäisenä. Oli huomattavasti helpompi antaa lääkkeet nestemäisenä. 

                           

Vili & Cara

 

KUN LEMMIKKI SAIRASTUU

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia vaivoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajasta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

 

 

HAASTEET

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. Onneksi nykyään suurin osa lääkkeistä on myös nestemäisinä. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan ja joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava.

 

 

KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA

Kilpirauhasen liikatoiminta on yleinen sairaus keski-ikäisillä ja vanhoilla kissoilla. Kilpirauhasen liikatoiminnan taustasyy on vielä suurelta osin tuntematon.

Kissan kilpirauhasen tuottama tyroksiini säätelee kissan aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen liikatoiminta johtaa hormoniepätasapainoon, joka saa kissan elintoiminnot kiihtymään. Hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa kissan sydänlihassairauteen, joka johtaa vajaatoimintaan.

 

 

KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINNAN OIREET:

•                          painon putoaminen

•                          lisääntynyt juominen

•                          lisääntynyt ruokahalu

•                          ihon ja turkin huono kunto

•                          yliaktiivisuus

•                          ripuli ja/tai oksentelu

 

 HOITOVAIHTOEHDOT:

•                          Ruokkiminen erityisellä ruokavaliolla

•                          Päivittäinen lääkitys

•                          Hoito radioaktiivisella jodilla

•                          Leikkaus

 

 

CARAN MATKA KOHTI VIIMEISTÄ KEVÄTTÄ

Cara ja Vili vanhenivat yhdessä. He olivat erottamaton kaksikko, kaksi kissavanhusta, jotka tunsivat toisensa läpikotaisin. He nukkuivat usein vierekkäin, pesivät toisiaan ja kulkivat kotona kuin vanha pariskunta, joka ei enää tarvinnut sanoja. Heidän välillään oli syvä, lempeä ystävyys.

Vuodet kuluivat, ja molemmat olivat jo kissavanhuksia, mutta pysyivät toistensa turvana. Cara oli aina ollut herkkä ja hieman arka, ja Vili toi hänelle turvaa loppuun asti.

 

CARAN SUUSYÖPÄ LÖYTYI

24.3.2026 Caralla oli kontrollikäynti. Veriarvot olivat pysyneet kilpirauhaslääkityksen ansiosta hyvinä, mutta eläinlääkäri huomasi suussa jotakin huolestuttavaa. Kielen tyvessä oli iso kasvain. Pahanlaatuinen, aggressiivinen.

Kyseessä oli suusyöpä, tarkemmin kielentyven kasvain. Se oli iso ja hankalassa paikassa, ettei leikkaus ollut mahdollinen.

Eläinlääkäri kertoi, ettei mitään ollut tehtävissä. Hoidot eivät olisi tuoneet Caralle elämänlaatua, vaan vain lisänneet kipua. Päätös oli raskas, mutta rakkaudella tehty: Cara sai eutanasian, jotta hän ei joutuisi kärsimään. Cara nukkui ikiuneen rauhallisesti ja rakastettuna.

 

TIETOA SUUSYÖVÄSTÄ KISSOILLA, ERITYISESTI KIELEN TYVEN KASVAIMISTA 

Kissojen suusyöpä on valitettavan yleinen vanhemmilla kissoilla. Yleisin muoto on okasolusyöpä (SCC), joka kasvaa suun limakalvoilla, ikenissä, kitalaessa tai kielen alueella.

 

KIELEN TYVEN KASVAIMET:

Kun kasvain sijaitsee kielentyvessä, se on erityisen hankala, koska:

• alue on anatomisesti vaikeasti leikattavissa
• kasvain leviää nopeasti ympäröiviin kudoksiin
• se aiheuttaa kipua, nielemisvaikeuksia ja syömättömyyttä
• kasvaimet ovat usein jo löydettäessä suuria
• hoitovaste on heikko

Kielen tyven kasvaimet ovat lähes aina pahanlaatuisia, ja niiden ennuste on valitettavasti huono.

OIREITA:

• kuolaaminen
• pahanhajuinen hengitys
• nielemisvaikeudet
• ruoan pudottelu suusta
• laihtuminen
• verenvuoto suusta
• kipu, joka voi näkyä vetäytymisenä tai ärtyisyytenä

 

HOITOVAIHTOEHDOT:

• Leikkaus: mahdollinen vain, jos kasvain on pieni ja hyvin rajautunut. Kielen tyvessä tämä on harvinaista.
• Sädehoito: voi hidastaa kasvua, mutta ei paranna.
• Lääkitys: kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet voivat helpottaa oloa hetkellisesti.
• Eutanasia: usein lempein ja inhimillisin vaihtoehto, kun kasvain on suuri tai aiheuttaa kipua ja syömättömyyttä.

 

MUISTOKIRJOITUS CARALLE 

(2009–2026)

 

Cara tuli elämääni pienenä, arkana löytökissana, joka oli kokenut enemmän kuin yhden pienen sydämen olisi koskaan pitänyt kantaa. Hän kasvoi turvassa, rakkaudessa ja lempeydessä ja vähitellen hänestä tuli kotiin kuuluva, omaääninen, herkkä ja viisas.

Hän kulki rinnallani yli 16- vuoden ajan. Hän oppi luottamaan, rakastamaan ja olemaan rakastettu. Hänen lempeät silmänsä ja ainutlaatuinen luonteensa jättivät jäljen, joka ei koskaan katoa.

Cara toi kotiin lämpöä, rauhaa ja iloa, ja jokainen yhteinen hetki oli lahja. Hän eli pitkän, hienon ja rakastetun elämän, ja vaikka hänen tassunsa eivät enää kulje kotona lattioilla, hänen muistonsa kulkee mukanani aina.

Hän löysi elämänsä varrella ystäviä, menetti heitä ja löysi uudelleen turvan Vilistä, jonka kanssa hän vanheni kauniisti, rauhallisesti ja arvokkaasti. Heidän välillään oli syvä, lempeä ystävyys, sellainen, joka syntyy vain vuosien rinnakkain kulkemisesta.

Caran elämä oli täynnä pieniä hetkiä, jotka jäivät sydämeen: parvekkeen kärpästen jahti, iltarallit, yhteiset pesutuokiot, hiljaiset hetket sohvalla, se tapa, jolla hän katsoi silmiin  kuin olisi tiennyt enemmän kuin kertoi.

Vuonna 2026 kohtalo puuttui peliin. Kontrollikäynnillä löytynyt kielen tyven suusyöpä oli sellainen, jota ei voitu parantaa. Päätös päästää irti oli raskas, mutta tehtiin rakkaudesta siitä syvästä, hiljaisesta rakkaudesta, joka haluaa suojella toista kivulta, vaikka se särkeekin oman sydämen.

Cara nukkui pois rauhallisesti ja  rakastettuna. Hän lähti maailmasta  lempeästi.

Hänen tassunjälkensä jäivät pysyvästi sydämeeni. Hänen tarinansa jatkuu jokaisessa muistossa, jokaisessa valokuvassa, jokaisessa hetkessä, jossa huomaan kaipaavani hänen pehmeää läsnäoloaan.

Cara oli enemmän kuin kissa. Hän oli ystävä, perheenjäsen, pieni valo, joka kulki vierelläni suuren osan elämästäni.

Kiitos, Cara, kaikesta.

Kiitos rakkaudesta, kehräyksistä  ja yhteisistä vuosista, jotka sain kanssasi. Kiitos, että olit.

Lepää rauhassa, Cara-rakas. Tassunjälkesi ovat ikuisesti sydämessäni.

Sinua ei unohdeta 💗

 

Caramba 9.8.2009 – 24.3.2026