VIRIN URHO JYRÄSI VOITTOON!

-

 


24.1.2026 Oulun Äimäraution raveissa nähtiin jotakin, mikä jää mieleen pitkäksi aikaa. Neljän kuukauden kilpailutauko ei ollut jättänyt Virin Urhoa varjoon. Päinvastoin. Radalle asteli hevonen, joka teki vasta toisen starttinsa pitkältä tauolta, mutta jonka olemus kertoi heti, ettei kyse ollut mistään varovaisesta paluusta. Varmuus ja voima loivat kuvan hevosesta, joka tiesi täsmälleen, mitä oli tullut tekemään.


Pitkä kiri, joka puhui puolestaan

Jo ensimmäisillä metreillä oli aistittavissa jotakin erityistä, mutta takasuoran hetki  se jää mieleen. Se oli juuri sellainen nykäisy, joka näyttää helpolta vain siksi, että hevonen on niin vahva. Virin Urho venytti askeltaan, ja samalla koko lähtö tuntui muuttavan muotoaan. Yhtäkkiä ei ollut enää epäselvää, kuka lähtöä hallitsee.

Maalisuoralla liike oli sulavaa, hallittua ja täysin varmaa. Voitto tuli tavalla, joka ei jättänyt tulkinnanvaraa. Se oli paluu, joka ei ollut vain paluu. Se oli ilmoitus.

Tästä linkistä voi katsoa lähdön:

https://www.veikkaus.fi/fi/veikkaustv/tototv/111173


Nousu huipulle ei tapahdu hetkessä

Virin Urhon tie tähän pisteeseen ei ole ollut pikajuoksu. Vuosi 2025 oli sen uralla käänteentekevä: ensimmäistä kertaa osallistuminen Kuninkuusraveihin ja ensikertalaiselle komea kokonaiskilpailun seitsemäs sija. Se ei ole pieni saavutus. Se on merkki siitä, että potentiaalia on.

Kuninkuusravit ovat suomenhevosen kovin mahdollinen näyttämö. Siellä ei pärjätä pelkällä fysiikalla. Tarvitaan:

  • mielenlujuutta
  • kestävyyttä
  • kykyä nousta uudelleen ja uudelleen kahden päivän koitoksessa

Ori osoitti jo tuolloin, että nämä ominaisuudet ovat sille sisäänrakennettuja. Se ei ole hevonen, joka säikähtää kovia paikkoja. Se on hevonen, joka kasvaa niissä.


Mikä tekee Virin Urhosta niin kiehtovan?

Virin Urho ei ole vain hyvä hevonen. Se on hevonen, jossa yhdistyvät:

  • voima, joka ei hyydy
  • mielenlujuus, joka kantaa tiukoissa paikoissa
  • kyky nousta kovempiin lähtöihin, kun haasteet kasvavat
  • kokemus isoista areenoista, kuten Kuninkuusraveista

Se on hevonen, joka ei vain juokse vaan se kertoo tarinaa. Tarinaa noususta, sitkeydestä ja siitä, miten neljän kuukauden tauon jälkeen voi palata radalle ja näyttää heti toisessa startissaan, että voima on tallella ja tahto entistä kirkkaampi.

Juuri siksi Äimäraution voitto tuntui, niin merkitykselliseltä. Se ei ollut vain kilpailun voitto. Se oli viesti:

Virin Urho on takaisin ja valmiimpi kuin koskaan!


21.5.2022 Forssa

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SUOMENHEVOSEN PÄIVÄ – KANSALLISAARTEEN JUHLA 💙

-
Kuva
  Suomenhevosen päivä – kansallisaarteen kunniaksi 💙 Joka vuosi 6. syyskuuta juhlitaan suomenhevosen päivää! Hevosta, joka on kulkenut kanssamme halki historian, suomenhevosta. Se ei ole vain hevosväen juhla, vaan koko kansan tilaisuus pysähtyä kunnioittamaan rotua, joka on ollut mukana rakentamassa Suomea niin pellolla, metsässä kuin sotatantereella. Suomenhevonen ei ole vain hevonen, se on osa suomalaisuuden sielua. Mikä tekee suomenhevosesta ainutlaatuisen? Ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu, jonka juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Kehitetty juuri meidän olosuhteisiimme, vahva, kestävä ja luotettava. Monipuolinen käyttö: työhevonen, ravihevonen, ratsu, terapiahevonen – suomenhevonen taipuu moneen rooliin ja tekee sen sydämellä. Luonne: rauhallinen, sitkeä, yhteistyöhaluinen ja älykäs, täydellinen kumppani. Rodun tulevaisuus: Suomessa on noin 19 000 suomenhevosta, mutta varsamäärät ovat laskussa. Siksi jokainen syntyvä varsa on tärkeä askel rodun elinvoimais...
Read more »

Metsän sydämessä – vierailu Ähtärin eläinpuistossa

-
Kuva
  Luonnonmukainen eläintarha, jossa metsä hengittää Ähtärin eläinpuisto on Suomen ensimmäinen luonnonmukainen eläintarha, ja se on ollut avoinna ympäri vuoden jo vuosikymmenten ajan. Puiston polut kulkevat metsämaisemassa, jossa yli 50 eläinlajia elää tiloissa, jotka jäljittelevät niiden luonnollisia elinympäristöjä. Lumileopardi, visentti, karhu ja pikkupanda ovat vain muutamia esimerkkejä puiston asukkaista. Tutustu eläinlajeihin tarkemmin: https://ahtarizoo.fi/zoo-elaimet/   Metsäpeura – suojelutyön hiljainen sankari Yksi eläinpuiston merkittävimmistä saavutuksista on metsäpeuran suojelutyö. Ähtärin eläinpuisto on osallistunut metsäpeuran suojeluun muun muassa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa vuosina 2016–2023. MetsäpeuraLIFE-hankkeessa metsäpeuroja on palautettu takaisin niiden alkuperäisille elinalueille eteläiselle Suomenselälle, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen alueelle. Viimeiset metsäpeurat vapautettiin MetsäpeuraLIFE-hankkeessa vuonna 2022 ja yht...
Read more »

Hyvää 16-vuotissyntymäpäivää, rakas Cara 💕

-
Kuva
  kuva: Ducata Bloggaa (kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan lupaa) Tämä päivä on sinun, pieni karvapallo, joka saapui elämäämme navetasta, mutta valtasi sydämemme kokonaan. Olet kulkenut pitkän matkan: ·          Kouvolan navetasta Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen kautta uuteen kotiin ·          Oppinut luottamaan ihmisiin, vaikka alkuun pelotti ·          Löytänyt ystäviä: Alma, Nelli ja Vili, joiden kanssa jaoit iltarallit, kärpäsmetsästykset ja hiljaiset hetket. Olet nähnyt surua ja menetyksiä, mutta myös uutta toivoa ja lämpöä. 💔 Alma ja Nelli ovat nyt kissojen taivaassa, mutta heidän muistonsa elävät sinussa ja Vilissä. 💊 Olet urheasti kohdannut sairauksia, ja jaksat edelleen kehrätä, leikkiä ja olla läsnä  juuri sinuna. Tänään juhlimme sinua. Sinun lempeyttäsi, rohkeuttasi ja ainutlaatuista persoonaasi. Olet rakas  nyt ja aina....
Read more »

Rapide Lebel 20-vuotta!

-
Kuva
Rapide Lebel Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan lupaa Kuva: Anette Naroma 20.5.2025 Rapide Lebel täytti 20- vuotta. Vaikka kilparadat ovat jääneet taakse jo vuosia sitten, nimi sykähdyttää yhä raviurheilun ystäviä ympäri Eurooppaa. Rapide Lebel syntyi vuonna 2005 ja nousi nopeasti kansainväliseksi tähdeksi. Ruuna oli tunnettu huimasta nopeudestaan ja dominoivasta juoksutyylistään. Vuonna 2011 voitti useita arvostettuja kilpailuja, kuten Prix d'Été, St.Michel-Ajon, Kymi Grand Prix, Åby Stora Pris ja Grand Prix de Wallonie. Samana vuonna sijoittui toiseksi Elitloppetissa ja Breeders’ Crownissa, osoitus kyvystään kilpailla maailman parhaita vastaan. Rapide Lebel Kuvaa ei saa käyttää ilman kuvaajan lupaa Kuva: Anette Naroma Erityisen vaikuttavaa oli voitto Mikkelissä St.Michel-Ajossa, jossa lunasti suursuosikin paineet ja jätti yleisön haukkomaan henkeään. Voittoaika 09,4 jäi vain kymmenyksen päähän maailmanennätyksestä .                  ...
Read more »

Kaustisen Nikulan rataennätys 10,4 – Chief Orlandon nimissä

-
Kuva
Maalaus: Vieno Laine Kaustisen Nikulan ravirata muuttuu heinäkuun toisena viikonloppuna eläväksi näyttämöksi, jossa sykkii raviurheilun sydän. Festivaaliravit eivät ole vain tapahtuma, ne ovat juhla, yhteisöllinen kokemus ja kunnianosoitus hevosille, jotka kantavat voimaa, historiaa ja unelmia. Lauantain Toto75-kierros huipentuu Festivaali-ajoon, joka vetää puoleensa lajin huiput ja innostuneen yleisön, rakkauden raviurheiluun saa kokea ihan jokainen. Chief Orlando – Nikulan rataennätyksen legenda Vuonna 2019 Festivaali-ajon lähtöviivalle astui ori, jonka nimi jäi Nikulan historiaan: Chief Orlando. Ohjastaja Santtu Raitala vei tämän lahjakkuuden suoraan voittoon uskomattomalla ajalla 10,4a/1609 m, rataennätys, jonka pauhu tuntuu vielä tänäkin päivänä katsomossa. Se ei ollut vain voitto, vaan mestarin sooloesitys, joka osoitti täydellisen tasapainon valmennuksen, kunnon ja kilpavietin välillä. Chief Orlando ei antanut kaikkea, vetolaput jäivät käyttämättä, vauhti oli ylivoimaista jo ilm...
Read more »

VALTAKUNNALLINEN LÖYTÖELÄINPÄIVÄ

-
Kuva
  Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietettiin Suomessa 1.3, jolloin Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:ssä vietettiin kokonainen löytöeläinviikonloppu avoimet ovet -tapahtuma. Tapahtumassa oli mahdollisuus käydä tutustumassa HESY:n kotia etsiviin kissoihin ja antamaan tukea kodittomille eläimille (lahjoituksia) sekä tutustumassa löytöeläin toimintaa ja tehdä kannatusostoksia. Suuri osa hylätyistä kissoista päätyy löytöeläinkoteihin, mutta osa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuina. Vuodesta toiseen löytöeläinten talteenottopaikat ovat syksyllä täynnä hylättyjä kissoja. Suurin osa niistä on jätetty heitteille syystä tai toisesta. Kissoista osa on sairastunut: eläimestä on haluttu päästä eroon, koska sen hoidosta ei ole oltu valmiita maksamaan. Tämä on todella surullista. On vaikea ymmärtää, että omistaja voi luopua kissasta vain sen sairauden takia. Sairaalle kissalle on sitten taas huomattavasti vaikeampi löytää uutta kotia. Kissanomistajan on syytä varautua lemmikin p...
Read more »

BODOMJÄRVEN MURHAPAIKALLA

-
Kuva
Bodominjärven murhat  on Suomen  rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia.  5.6.1960  espoolaisen Bodomjärven  rannalla telttaretkellä olleet 15-vuotiaat Maila Irmeli Björklund ja Anja Tuulikki Mäki sekä 18-vuotias Seppo Antero Boisman surmattiin heidän nukkuessaan teltassaan murskaamalla heidän kallonsa lyömällä todennäköisesti isolla kivellä. Seurueeseen kuulunut neljäs nuori, silloin 18-vuotias Nils Wilhelm Gustafsson  löytyi teltan päältä pahoin loukkaantuneena.   Tämä mäki vie murhapaikalle                                              Kaikki neljä saivat pään seudulle tylppiä iskuvammoja. Lisäksi Boismania ja Björklundia puukotettiin, jälkimmäistä yli kymmenen kertaa. Sekä Boismanin, Björklundin että Mäen ensisij...
Read more »

AUTETAAN YHDESSÄ LUONNONELÄIMIÄ – NYT ON HÄTÄTILANNE

-
Kuva
  Pitkittynyt kuivuus ja paahtava helle koettelevat eläimiä kaikkialla. Erityisen raskasta tämä on luonnonvaraisille eläimille, siileille, oraville, rusakoille ja monille muille, jotka harhailevat nyt uupuneina ja janossa. Tämä ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan todellinen eläinten hätätila. Kuivuus koskettaa lähes kaikkia metsän ja pihapiirin asukkeja, ja säät ovat olleet armottomia. Luonto janoaa vettä. Vaikka moni ajattelee, että eläimet kyllä löytävät järvelle, se ei ole totta. Siili ei lennä vesipaikalle, se tarvitsee ihmisen apua. Emoilla on hätä, poikasilla vielä suurempi Janoinen eläin ei jaksa etsiä vettä. Se jää kyhjöttämään paikoilleen tai harhailee ympyrää. Emo-siilit ja -oravat kantavat huolta poikasistaan, jotka eivät vielä jaksa tai osaa etsiä juomaa. Me voimme auttaa. Laita pihaasi matalia astioita, joissa on puhdasta juomavettä. Kaikenlaiset eläimet löytävät ne, siilit, oravat, linnut ja rusakot. Yhdessä voimme helpottaa niiden oloa! Näin autat helpost...
Read more »

KIITOS MILLIONDOLLARRHYME!

-
Kuva
Upea superhevonen Milliondollarrhyme hyvästeli yleisönsä   lauantaina 29.11.2025 Solvallassa ja siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Se oli kaunis ja tunteikas hetki, kun yksi aikansa suurista tähdistä kiitti yleisöä ja jätti kilparadat taakseen. Pitkä ja menestyksekäs ura Milliondollarrhyme on todellinen huippuruuna, jonka ura kesti yli vuosikymmenen. Saavutti lukuisia voittoja ja sijoituksia, ja teki vaikutuksen niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla.                                                                                                                                 Linkeistä löytyy kilpailutuloksia: https://ippica.snai.it/prest...
Read more »

KISSAT POIS PAKKASESTA! KISSAT EIVÄT KUULU PAKKASEEN!

-
Kuva
  Kovat pakkaset ovat jälleen täällä. Lämpömittari näyttää –20 astetta, ja eläinsuojeluyhdistykset muistuttavat syystäkin, että lemmikit ovat nyt vakavassa paleltumisvaarassa. Talvisin eri puolilta Suomea tulee ilmoituksia kissoista, jotka yrittävät selviytyä ulkona oman onnensa nojassa. Totuus on yksinkertainen: kissa ei kuulu pakkaseen. Sisällä sillä on nyt turvallista ja lämmintä. Pakkasen seuraukset voivat olla kohtalokkaita Paukkupakkanen voi palelluttaa kissan tassut, korvat ja hännänpään ja pahimmillaan kylmyys vie hengen. Olen erityisen huolissani kissoista, jotka on jätetty ulos kylmien kelien keskelle. Kovat pakkaset voivat aiheuttaa vakavia paleltumia ja hengenvaarallisen hypotermian. Kun kissa kylmettyy, sen verenkierto ohjautuu elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja munuaisiin. Samalla ääreisverenkierto heikkenee, ja veri lakkaa virtaamasta korviin, häntään ja tassuihin. Seurauksena voi olla kuolioita esimerkiksi korvien kärjet voivat irrota. Tämä aiheuttaa...
Read more »