ROBOTIT TULEVAISUUDEN TYÖNTEKIJÄT??

 

Robotti-imuri kulkee seinän viertä pitkin, tekee täyskäännöksen käytävän päässä ja tulee toista reunaa takaisin. Kokolattiamatolle kertyneet hiekanjyvät ja yksittäiset roskat saavat kyytiä, kun kone imaisee ne sisäänsä. Robotiikka on tätä päivää kaikilla toimialoilla.

 

Työvuoron alkaessa siivooja noutaa robotti-imurin latauspisteeltä, kuljettaa sen siivouskohteeseen ja käynnistää koneen, jonka jälkeen robotti-imuri kulkee ennalta ohjelmoidun reitin mukaisesti. Pilottivaiheessa siivooja työskentelee aina koneen läheisyydessä mahdollisten ongelmatilanteiden varalta. Robotti-imuri hoitaa oman tonttinsa tarkasti, eikä jätä epähuomiossa mitään kohtaa siivoamatta.

Turvallisuuden takaavat sensorit, joiden avulla robotti-imuri tarkkailee ympäristöään herkeämättä. Esteen havaitessaan kone pysähtyy välittömästi, eikä törmäysvaaraa ole.

 Robotti-imurin heikkoutena on, että se ei sovellu kaikkiin tiloihin. Sensoritekniikan vuoksi kone vaatii sivuilleen mahdollisimman yhtenäistä ja ehjää seinäpintaa. Toimistoissa on laajoja avotoimistoalueita pöytineen ja kaappeineen, joissa robotti-imuria ei voi hyödyntää. Kone onkin parhaimmillaan laajoilla, avarilla lattiapinnoilla.

Tulevaisuudessa siivousrobotit voivat olla tuttu näky toimistoissa ja muissa siivouskohteissa. Digitalisaatiosta ja robotiikan kehittymisestä huolimatta robotti-imurissa on vielä hieman sulateltavaa. Kyseessä on täysin uudentyylinen aluevaltaus ja siksi tämä vaatii totuttelua.

Robotti-imurit kehittyvät pienin askelin entistä itsenäisemmiksi. Ne suoriutuvat annetuista perustehtävistä nykyään jo varsin sujuvasti, joten roboteille on kehitelty uusia toimintoja ja avattu mahdollisuudet yhteistyöhön muiden laitteiden kanssa.

Nykyiset robotti-imurit ovat monipuolisia tietokoneita, jotka liikkuvat järkensä ohjaamana erilaisilla lattiapinnoilla roskia ja pölyä keräten. Robotit keräävät tietoa ympäristön mittasuhteista ja työstävät kerättyä tietoa ohjelmistonsa avustuksella. Laite oppii myös löytämään tehokkaampia ratkaisuja ongelmapaikkoihin, minkä ansioista se selviytyy jatkossa urakastaan entistä paremmin.

 

Robotti-imuri liikkuu itsenäisesti antureiden avulla ja osaa seinän tai muun esteen lähellä muuttaa suuntaa tai väistää. Se voi käyttää apunaan navigointijärjestelmää, visuaalista paikannusta ja muita antureita. Lisäksi se on ohjelmoitu toimimaan itsenäisesti ja tekemään valintoja. Kuten kaikkia robotteja, myös robotti-imureita on monenlaisia ja tasoisia.

Ammattilaiskäyttöön tarkoitetut robotti-imurit ovat tehokkaampia ja kehittyneempiä kuin kotitalouksille tarkoitetut. Robotit eivät väsy työntekoon, mutta tarvitsevat täsmälliset ohjeet. Autonomiset robotit pystyvät toimimaan ilman ihmisen valvontaa ja ohjausta, tällaisia robotteja ovat robotti-imurit.

 

 

                  

                            ROBOTTIEN OHJELMOINTI

 

Robotti on ohjelmoitava ennen kuin se otetaan käyttöön. Ennen sitä sillä ei yksinkertaisesti tee mitään. Ohjelmoinnilla annetaan robotille tarkat ohjeet tehtävien suorittamiseen. Robotin voi ohjelmoida myös uudestaan muuttamalla ohjeita. Robotin voi ohjelmoida online- ja offline-ohjelmoinnilla.

 Online-ohjelmoinnissa ohjelmoija opettaa robotin tehtävään, kun taas offline-ohjelmoinnissa robottiin ladataan valmis ohjelma.

Online-ohjelmoinnissa robotti ohjelmoidaan sen käyttökohteessa. Online-ohjelmoinnin menetelmiä ovat  opetusyksiköllä ohjelmointi. Opetusyksiköllä ohjelmoidessa ohjelmoija ohjaa opetusyksiköllä robottia haluttuun toimintoihin ja tallentaa toiminnot, kun toiminnot ovat lopuksi testattu voidaan opetusyksikön ja robotin yhteys katkaista ja robotti päästää itsenäisesti töihin.

 

 

 

                         ROBOTIIKAN  TULEVAISUUS

 

Tulevaisuudessa robotit todennäköisesti hyödyntävät pilvipalveluita ja muita langattomia yhteyksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksittäinen robotti on yhteydessä internetin laajuiseen tietoverkkoon, josta uudet tiedot ja laskelmat siirtyvät robottiin. 

Pilvipalvelut luovat myös mahdollisuuden valmistaa robotteja halvemmalla, kun robotti ei tarvitse enää niin paljon sisäistä muistia ja laskentatehoa. Lisäksi uusia ohjelmistopäivityksiä voidaan tehdä kerralla useampaan laitteisiin. 

Jos yhtä robottia opetetaan uuteen, niin muut siihen yhteydessä olevat koneet saavat tiedon käyttöönsä eli yhdellä kertaa voi opettaa suurta joukkoa robotteja.

Tutkijoiden mukaan robotit ovat viemässä jopa puolet työpaikoista vuoteen 2055 mennessä. Hyvänä puolena tutkijat näkevät kuitenkin, että automaation myötä ihmisten työt muuttuvat ja tuottavuus kasvaa. Automatisaation katsotaan vähentävän virheitä ja nopeuttavan toimintoja, tämän takia yritykset liputtavat automatisaation puolesta. 

Oletettavasti robotit eivät pysty korvaamaan ihmisiä kuin osittain. Automatisaatio etenee asteittain ja tyypillisesti robottien korvaamat työt ovat alkuun kaikista puuduttavimpia. Robotit tekevät rutiinityön tehokkaammin ja paremmin kuin ihmiset, se johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät entistä enemmän asiantuntija tehtäviin. Päätöksenteko säilyy silti ihmisillä, vaikka tekoäly ja robotiikka yleistyvät.

Tekoälyllä on lähes rajattomasti laskentatehoa ja muistikapasiteettia. Silti koneiden älykkyysosamäärä ei ylitä viittäkymmentä pistettä. Ihmisen keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 120.